*

sirkkulinnea Kuvittajan matkassa

Mörköseuraa

  • Iso Pöö
    Iso Pöö
  • Pikku Pöö
    Pikku Pöö
Meissä kaikissa on omat hyvät ja huonot puolemme. Mitkä ovat hyviä ja mitkä huonoja, riippuu siitä keneen tai mihin ne vaikuttavat. Puolukkamätäs ei tykännyt varmaan kun talloin sitä ja sen sukulaisia metsäpolun varrella, niiden mielestä olin typerä otus. Koiruus taas hyppeli iloisena kun pääsi lenkille, olin siis vitsin hyvä tyyppi. Kai kehonikin nautti ulkoilmasta. Mieleni puolestaan järkkyi kun se näki pelottavia asioita hämärtyvässä metsässä. Se bongasi mörköjä ja outoja olentoja, jotka järki tosin kukisti miekallaan valloitusretkellä olevan kuninkaan otteella. Mielikuvitus mökötteli kun se ei kunnolla ikinä näytä pääsevän vallankahvaan... *** Lupasinkin mielikuvitukselle että senkin aika tulisi. Uusi kuvitushommeli oikein odotti sitä. Olin kuulevinani kehräämistä. Valtataistelut pään sisällä voivat olla uuvuttavia, mutta antoisia...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Erään sienen nenäpäivä;)

Käyttäjän sirkkulinnea kuva
sirkku pitkanen

Sitten vielä hirviömäisesti söin siltä koko nenän ja molemmat silmät.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Parempi on olla mörköseuraa, niin ei mörkö seuraa.

Käyttäjän sirkkulinnea kuva
sirkku pitkanen Vastaus kommenttiin #3

Hyvin oivallettu.Jos ei voi lyödä vihollista, kannattaa liittoutua. Mikäpä mörkö uskaltaisi lähteä minua polulla seuraamaan jos käsikynkässäni kulkisikin joku metsän hirmuisimmista mörrimöykyistä.
Sen takia en kuitenkaan liittoudu kun mörrimöykyt tykkäävät eri reiteistä kuin minä, tulisi kuitenkin jotain eripuraa jossain vaiheessa suunnista niin mieluummin mieluummin säilytän oman päätäntävallan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #4
Käyttäjän sirkkulinnea kuva
sirkku pitkanen Vastaus kommenttiin #5

Olen kovin innokas keksimään neuvoja ja ohjeita,mutta niitä en ole koskaan itse testannut käytännössä joten en tiedä toimivatko. Harvoin tulee noudatettua niitä vanhoja, kaikkien hyväksi kokemiakaan viisauksia. Ei niitä muista silloin kun pitäisi.

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

Neito on käynny siis mettässä..hengissä selvisit,kun kerran vielä kirjoitat..voihan se olla,että pitkä kokemuksesi erilaien örkkien kanssa on auttanut siellä mettässä selviämään..siis kokemustahan sulla täytyy olla,sillä ei kai ne kaikki kuvitukset voi pelkkää kuvittelea olla..niinku vaan omasta päästä..metsä on mystinen asia..huomasin sen jo penskana..kaikesta ei toentunnu vieläkään ja mä olen jo sentään VANHUS!..herranjestas sentään...toi eka on tosi monsteri..jättiläishämis tai joku metsädaskurapu..emmä tiiä..nyt pitää ottaa unipilsuja tuplate,ettei unia taatusti näe..sun vikas,mutta,kun mä tykkään susta,niin ei se mitään..pikku Pööt on söpöjä,mutta hiton kavalia ellei peräti myrkyllisiä..tarkkana pitää olla..van jos tietää mitä niitten kanssa tekee,niin niitä pystyy käsitteleen.
Mut nyt,kun otit nää monsterit puheeks..mullakin on monsteriongelma..kun nyt ollaan tässä kahestaan,niin..mun peilissäni asuu monsteri..juu-u,kyllä..usko vaan..ihan takuuvarmasti oikea mörkö..MÖRKÖ..aina,kun mä menen tästä huoneestani tonne residenssini muihin osiin..ravinteliin tai kylpylään tai yksin istuttavaan valtaistuinhuoneeseen,tai vastaanottohuoneeseen ynnä pavekkeelle tervehtimään kansaa..pyörittämään kättä pihalla liikuskeleville myslimeille,eli myslinsyöjille tai muille kantasuomalaisille..niin joudun pitkin korridoria kulkiessani sivuuttamaan sen peilin..disaintuote,mut en ois ostannu jos oisin tiänny..se on karmee..ihan jonkun gozzillan ja obelixin näkönen hirmu..sieltä se on kulmiaan kurtistellen kyräilly irvistellen ja äänettömästi muristen..joka kerta,kun siitä menin mä lähestulkoin melkein järkytyin lähes haudan partaalle saakka..nitroa rupes kulumaan..sietokyvyn ollessa äärirajoilla rupesin menemään siitä ohi sivuttain selkä sinnepäin..mutta se suolen kurinaa muistuutava äänetön ääni kuului..tai oikeasti tuntui kropassa..sano ny mitä mä teen.. peilikö pitää rikkoa..se ei ollu ihan halpa..vai käännänkö sen sinne seinään päin..katelkoon ihtiään sitte.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Myslimi eli myslinsyöjä, nyt repesin LOL!

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

No mikäs sitte...kysyn huulet pyöreinä :)))))..saatko muuten liimattua ittes jotenkin takasin ehjäks..vai pitääkö tulla täältä etelästä sinne pohjoseen auttamaan.. tupla :)))))!

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

Taisit muuten taas inspiroida minut höpöttämään..noh mutta tän ikästen päissä on jo pehmeää enemmän tai vähemmän :)))

Käyttäjän sirkkulinnea kuva
sirkku pitkanen

On mukavaa kuulla toisetkin innostuvat höpöttelemään.
Eilen menin vähän tutkimaan puolukkatilannetta mutta ämpäri unohtui. Siihen lyllersi itse vuorenpeikkokin paikalle ja kysyin kuuluiko se mörköihin vai metsän luonnollisiin otuksiin vai taikaolentoihin. Se sanoi etteivät peikot halua olla mörköjen kanssa missään tekemisissä. Oli ihmisten harhaluuloa kuvitella kaikkien isojen ja rumien metsän olioiden pitävän yhtä.
Kysyin mistä tyhmempi ihminen erottaisi mörön ja peikon. Se sanoi että mörkö pystyy asettumaan ihmisen sisälle ja seuraamaan ajatuksia. Mörköjen piinaama ihminen alkaa nähdä pelottavia asioita vähän joka puolella. Jopa vaatekaapissa ja sängyn alla. Peikot jäivät aina metsään eivätkä sillä tavalla seuranneet.

Sitten se nauroi että taikaolennot ovat niin taitavia että tuskin näyttäytyisivät ehdoin tahdoin edes huvikseen niin tylsille otuksille kuin ihmiset. Ne saattoivat piilottaa marja-astiat ja eksyttää ihmisiä siirtelemällä puita, mutta minään pelottavina otuksina eivät näyttäytyisi.

On niin paljon oppimista noissa mörrimöykyissä.

Jos peilissä näkyy mörkö niin se voi olla joku peilimaailman temppu. Siellähän on oma menonsa. Joku meitä imitoi ja joskus ihan varmasti tahallaan pelleilee meidän hyväuskoisten kustannuksella.

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Taskuravuille sukua tuo isompi. Tykkääkö taskuravuista muuten kukaan? Ei se liha ainakaan hääviä ole. Kalainruokanakin kaiketi huonosti sulavaa ja ravinneköyhää.

Voin olla väärässäkin.

Käyttäjän sirkkulinnea kuva
sirkku pitkanen

Taskurapu on viisaasti siis päättänyt maistua pahalle tai ainakin mauttomalle. Semmoinen taktiikka on hyvä ihmisellekin joka haluaa olla rauhassa, kun oikein ajattelee. Voi tarjota muiden kuultavaksi tyhmiä juttuja tai höpöttää järjettömyyksiä niin kukaan ei tule häiriköimään.
Ja, jos väkeä änkeää siltikin harvoja lomapäiviä pilaamaan (jotkut tulevat koko ajan kahville ja tuntuu on pakko siivota vieraita varten, vaikka haluaisi vaeltaa yöhousuissa ja nauttia kotoisasta sotkusta omissa oloissaan)- voi heittäytyä superpöljän kamalaksi taskuravuksi ja kaataa sokerikuppiin suolaa.
Nämä ovat vain taskuravun elämästä opittuja ideoita. Minen itse kyllä kehtaisi suolaa toisten kahviin laittaa, vain vahingossa tahallaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Taskuravut olivat Kiinassa ollessani suurinta herkkuani. Siellä oppi niitä syömään oikeaoppisesti. Ravun avaaminen on kuin rubikin kuutio, se pitää osata, jotta saisi kaikki kohdat kunnolla hyödynnettyä.

Saattaa olla, että kiinalainen maustaminen valmistuksessa oli kuitenkin se avainasia herkullisuuteen.

Käyttäjän sirkkulinnea kuva
sirkku pitkanen

Varmaan moni meistä ihmisistäkin on kuin rubikin kuutio tai ilmeisesti vaikeasti ymmärrettävä taskurapu. Meitä pitää osata käsitellä ja mahdolliseen monimutkaisuuteemme on löydettävissä sisimpämme avaavia konsteja.

Ehkä joku mörkö kasvaa toisinaan sisällämme ja taistelemme sitä vastaan. Semmoinen mörkö, jonka poistamiseen tarvitsemme kirurgin osaamista ja lääketiedettä. Tai sitten vain oikeita sanoja ja kamomillateetä.

Onko mörkö sitten satua vai totta, en tiedä, silti ne näköjään usein sotkevat elämäämme.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset